perjantai 20. tammikuuta 2017

Pikku vanerilaatikoiden uusi elämä.

Löysin nuorena hyllyn autotallista. Ensimmäisestä OMASTA talosta. Se oli sellainen käkikellotalo, jonka pihassa oli tiilinen autotalli. Autotallin seinällä oli ajan rasvalla patinoima, sininen lokerikko, joka oli mielestäni äärettömän kaunis. Talon edellisen omistajan rouvan isän tekemä, kuulemma. Eivät tarvinneet sitä enää. Minä ihastuin tuohon hyllyyn yli kaiken! Otin sen sisälle, putsasin liasta. Rasvan ja pölyn alta paljastui juuri niin herttainen hylly, kuin sen olin kuvitellutkin olevan.
Tuunasin hyllyn sinisellä ja valkoisella maalilla vanhahkoa ulkomuotoa jäljitteleväksi, ja sellainen se on saanut olla jo pari vuosikymmentä.

Tällä hetkellä tuo rakas hylly on tyttömme huoneessa aarrekätkönä. Näppärä nikkarimme halusi, ja sai, nakutella siihen harjakaton panelista. Palvelihan hylly hetken rakkaan Välkky-lelun kotinakin. Tällä hetkellä talossa asutaan vain vinttihuoneessa, muuten se toimittaa tosiaankin Tärkeiden Aarteiden tyyssijaa.

Hyllykössä on koitettu jos jonkinmoisia säilytysratkaisuja pikkutavaroille, mutta eilen mieleeni tuli yht´äkkiä eräs vanerilokerikkomme, jonka laatikot lojuvat vintin kätköissä ihan jouten. Nehän olisivat juuri omiaan hyllyyn! Ja eipä muuta, kuin aamulla vintin aarreaittaa koluamaan. Ja sieltähän ne lopulta löytyivät muovikassista sikin sokin, kuusi somaa, pikkuista vanerilaatikkoa.

Sitten vain Erikeepperiä, sakset, vahakangasta ja mustekynä ulottuville, ja laatikoita verhoilemaan. Kivan yksinkertaista puuhaa, ja lopputuloksesta tuli vekkuli. Tyttökin tykkäsi kovasti. Pienet laatikot on helppo ottaa hyllystä pois, ja sujauttaa takaisin. Ei tarvitse enää pujotella pidempiä koreja välipienojen takaa esiin. Nyt sujuu järjestely suit sait. Ja äkkiä ne laatikot niillä aarteillä täyttyivätkin!



Tältä se hylly siis virityksineen näytti. Tässä kun ei ole ehtinyt kesän lopun jälkeen tekemään oikein mitään tuon lastenhuoneen suuntaan, kuin vaan pitämään järjestystä edes jotenkin välillä yllä.
Sekametelisoppa, värikäs sellainen:


Ja tässä ne vintiltä löytyneet vanerilaatikot.


Ja lopputulos miellytti sekä äitiä, että tyttöä!










Ei kommentteja :

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi! :)