Porakaivoa ja putiikkia.

Monta viikkoa siinä meni, mutta vihdoin uusi porakaivomme on valmis, ja ruosteisen veden saa unohtaa. Kaiken lisäksi kaivon tuotto on jopa yli 10000litraa vuorokaudessa, joten enää ei tarvitse pihistellä vedestä! Jihuuuu!
Pyykkikone on laulanut, ja pitkistä, lämpimistä suihkuista on tullut taas tapa. lapset ilakoivat uima-altaassa suihkussa tämän tuosta, sekä myöskin vesilinnuilla on omansa tarhassaan. Nyt täällä osataan nauttia vedestä, eikä pesulaankaan tarvitse liinavaatteita roudata. Joskin olihan ne ihana aina saada mankeloituna kotiin. Sitä jään kaipaamaan, kun itsellä ei moiseen aika riitä. Tuuli saa lakanapyykin tuivertaa kuivaksi, sekä suoraksi.

Kaivoprojektin loppua odotellessa, saimme huhtikuun kulumaan hyvin myös koristekransseja tekemällä. Aarteita löytyi sekä tukuista, että kirppikseltä, joten joukkoon mahtuu monen monta uniikkia kranssia. Niiden tekeminen on terapeuttista puuhaa, ja tänään oli se päivä, kun kranssit vihdoin putiikille pääsivät huomista, sekä toukokuuta odottamaan. Seurakseen kiikutimme wanhan ikkunan pokan, sekä oven pätkän. Esille laitosta tuli mielestämme herttainen. Ainakin mies oli erittäin tyytyväinen kulmaukseensa.

Loppuillan taidan hinkuttaa ruosteen värjäämiä kylppärin laattoja puhtaaksi!

Kettu Repolainen, seuranaan PÖÖ!

Menneennä viikonloppuna tuli istuttua taas jokunen tunti koneella. Paininjalan alta valmistui mukava kasa pellavia, sekä plyyshin pehmeydestä ja värikkyydestä innostuneena pikku öttiäisiä. Tällä kertaa intouduin synnyttämään veikeitä kettu Repolaisia, sekä PÖÖ-kummajaisia. PÖÖ on tähän asti ollut vaaleansinivalkoraitainen, mutta nyt se kalpeni kauhusta kokonaan valkoiseksi. Kettu Repolainen sai entisen oranssin taustansa tilalle pirteätä punaoranssiraitaa.

Molemmat löytyvät jo putiikin hyllyltä vanhassa Porvoossa. Siellä ne tiirailevat ohikulkijoita, ja joskus se vetoava katse auttaa, ja uusi oma koti löytyy.

Pääsiäinenkin jo hiipii...

Käsityöläisten putiikissa vanhassa Porvoossa huomaa jo hyvin, että eipä ole enää pitkä aika pääsiäiseen. Sen verran on iloisia noitia, kirjavia munia, veikeitä kanoja ja muuta kevään juhlaan liittyvää totetta jo saapunut käsityöläisten pajoista.
Meilläkin täällä Katinkodossa hurisee haudontakone kovaa kyytiä, ja toiveissa olisi ihka oikeita pääsiäistipuja, joista onkin muodostunut jo melkein perinne. Lujaa viipeltävät ja piipittävät tipunpallerot ovat suloista seurattavaa. Onneksi tipukuumeeseen saa hautomakoneella helpotusta, jos ei satu kukaan kanaemoista sopivasti hautomakuumeiseksi.

Kohta on aika kaivaa omatkin pääsiäsikoristeet esille. Pikkuneiti innostui pari päivää sitten jo koristelemaan muutaman pajunkissaoksankin varoiksi. Kirjavia sulkia, koristetipuja ja nauhaa, niistä on meillä aina pääsiäisoksat tehty.

Tässä käsityöläisten ihanuuksia:

Gunnels`n upeat, huovutetut koristemunat.

Gunnels`n värikkäät noita-akat katteineen ja kanoineen.

LÖK-keramikin herkät munankuoret.

Villa Yllen tuotteet ovat humoristisia ja tuovat hymyn huulille.

Vitilehdon huovutetut ketut nekin sopivat kevään tunnelmaan.

Kransseja ja muuta somaa.

Vielä on reilu kuukausi aikaa, kunnes mieheni koristekranssit pääsevät putiikin hyllylle. Havukransseja ulko-oviin hän on tehnyt jo useita vuosia, mutta nyt laajenee touhu myös koristeisiin sisälle.
Senällämme killuu jo jokusia koekappaleita, ja alkuviikosta taitaa saapua lasti tukusta, ja kranssit valtaavat kotimme. Itse autan somistamisessa, sekä muiden oheistuotteiden valmistuksessa. Kyllä on taas positiivista, sekä innostavaa näpertelyä yhdessä tiedossa.
Sellaisia meillä ollaan, ensin hoidellaan eläimiä ripirinnan, ja sen jälkeen siirrytään juurikin vaikka sujuvasti käsitöiden pariin. Meillä ollaan molemmat toistemme innostajia. Päivämme ovat niin vaihtelua täynnä, että ei ehdi mihinkään työhön kyllä puutua! Ja mikäpä siinä tehdessä, kun ajatukset jakaa täysin samalla tavalla tuumaileva, sekä hössöttävä puoliso.

Sidontaa, maalausta, somistamista...

Nellyssä.

Eilinen kului Nellyssä, käsityöläisten putiikilla, kaupantätinä. Väkeä piisasi, mutta silti ehdin mukavasti ommella mukana olevia pellavia uuteen muotoon. Valmistin laudeliinoja, yksittäisiä tikatulla kuvalla, sekä koko lauteen mittaisia.
Tällä kertaa posti kuljetti tavallisen pellavan värin lisäksi sekä valkoista, mustaa, että harmaata. Kaikki pellavakankaat olivat erityisen tukevia ja paksuja. Juuri omiaan saunatekstiileihin, sekä kasseihin. Sormet syyhyävät ompelemaan lisää, ja lisää. Ja nyt onkin hyvä aika antaa koneen laulaa, sillä kesäkiireiden keskellä olisi sitten mahtavaa, kun tuotteita olisi varastossa. Sieltä vaan helposti otettavissa myytyjen tilalle. Ei tarvitsisi pahimpaan ruuhka-aikaan tuskastella tekemättömiä tuotteita sitten niin paljoa.
Tässä hiukan putiikin aarteita.

Vanhan Porvoon sydämessä.

Nämä Wildlife Gardenin lintumökit ovat ihania monitoimimökkejä; pesintämahdollisuus, sekä ruokailu hoituvat samalla mökillä.

Peikkorinteen ja Ketunpajan ompeluksia.

Villa Yllen rautalankakissa odottaa selvästi uutta, rakastavaa kotia itselleen...

Voih, nämä ihanuuden lähtevät huhtikuun loppuun mennessä pois putiikista. Mutta iloakin asiasta löytyi, sillä mieheni jatkaa tällä myyntipaikalla kransseineen! Ihan huippua tehdä tätä putiikkihommaakin yhdessä. Me kun viihdymme miltei joka asiassa parhaiten tekemällä sitä yhteistuumin. Sielunkumppanuutta parhaimmillaan.

Jälleen putiikilla.

Se on taas ihana putiikipäivä.
Johan tässä menikin viiko, että heilahti, kun raju vatsatauti rantautui meillekin. Itse vältin taudin, kuin ihmeen kaupalla, vaikka olinkin tiiviisti huoltojoukoissa. Muut perheenjäsenet sairastivat kyllä tehokkaasti, kuumeen kera.

Mielessäni raksuttaa alati ensi viikko, sillä silloin räväytämme pienen tupamme mullin mallin. Lasten lomaillessa muualla, on hyvä aika käydä suunnitelman kimppuun, jossa tuvan päätyseinä muuttuu koko perhettä palvelevaksi toimistoseinäksi. Sitten löytyy kätevästi joka päivä käytössä olevat tarvikkeet samasta paikasta, ja loppuu kaiveleminen, sekä etsiminen. Paperit, tulostin, laminointikone, tussit, värikynät, teipit, liimat, narut, pahvit, ym. ovat sitten myös pienten käsien ulottuvilla. Saa luovuus kukkia oikein kunnolla! Meillä kun tuntuu aina joku olevan jonkin askartelun kimpussa.

Täällä putiikilla näyttää kevään keveys jotenkin rantautuneen. Vai onkohan se vain omassa mielessä. Joulun punaisuus on väistynyt, ja keveys, sekä värikkyys vallanut hyllyjä. Omat silmäni pongasivat tänään vaaleutta ja valoa.

Jälleen saan päivän nauttia kauniista ja laadukkaista käsitöistä.

Härkispusseja.

Piti tehdä nimittäin hernepusseja, mutta näytti olevan hernehet loppu! Joten, kaivoin kuivattuja härkäpapuja sitten. Saman painoisia ja tuntuisia niistä tuli, joten taitavat olla vain muodikkaita hernepusseja nyt sitten.
Minulla on tapana käyttää miltei kaikki tilkut, joten välillä tulee tehtyä näitä täytehommeleita sitten. Hernepussejen lisäksi tilkkuja kuluu pikkuisiin ja hiukan isompiikin pöllöihin. Tänään tein niitä isompia huhuilijoita, vietipöllöjä taskulla varustettuna. Myös pellavaisia hammaspeikkoja tuli valmistettua muutamat. Olivat nimittäin päässet putiikilla hupenemaan.

Sellainen pieni ompeluispiraatio siis iski, mutta samalla muhii mielessä koko ajan taukoamatta tupakeittiön tilaratkaisut. Iso hyllyrivi päätyseinällä tuntuu päivä päivältä paremmalta idealta. Odotan hiihtolomaviikkoa kuin jouluaattoa! Silloin voisi olla aika ja tilaisuus hyllyprojektille siis.

Tässä näitä tilkuista tehtyjä töitä.

Taidokasta käsityötä.

Sunnuntaipäiväni kuluu vanhassa Porvoossa, Nelly's art & craft-putiikilla.
Väki tuntuu heräilleen sunnnuntaipäivään, ja kaduilla näkyy monen kulttuurin edustajaa. Myös tänne putiikkiin poikkeavat mukavasti, sillä ulko-ovi on kutsuvasti auki, ja kolme näyteikkunaa houkuttelevat tutkimaan laajaa käsityöläisten valikoimaa.

Keräsin taidokkaita käsitöitä, ja mukavia tuotteita yhteen, ja nappasin jokusen kuvan. Tässä siis putiikin monenmoisista tuotteista vain murto-osa.

Melkein kyllä voisi sanoa, että täältä löytyy jokaiselle jotakin.

Putiikkipäivä.

Tämä päivä on taas yksi sellainen hyvän viihtymisen päivä. Saan viettää aikaa vahassa Porvoossa, kassan takana, ompelukoneen kanssa. Eli olen ompelevana kaupantätinä kösityöläisten putiikissa, joka pursuaa kaikkea ihanaa, käsillä tehtyä.

Omat suosikkini ovat keramiikka ja huovutetut tuotteet. Ne ovat mielestäni yksiä upeimpia taidon näytteitä suomalaisesta käsityöstä. Ihan niin kuin puutyöt, kudonnaiset, lasityöt ja moni muu. Täältä lähtee monen moista käsityötä kauas maailmalle turistien matkassa. Ja jokaisen käsityön myyn hersyvän iloinen tunne sydämessäni! Sinne ne lähtevät muistoina mukaan matkasta Suomeen. Kaukomaille, tai kotisuomen tuliaisiksi. Ja miksipä ei omallekin pöydälle tai hyllylle.

LÖK-keramiikkaa Sipoosta.

Kauniita mukeja valmistaa Savesta.

Villa Yllen pehmoisia ihanuuksia.

Vitifelt on valmistanut nämä suloiset pöllöt.

Kutoja Heli Kuosan värikkäitä töitä.

Gunnelsin iloiset omenamobilet.

Päivä suttaantuu ompelukoneen puikoissa.

Hopoti hoi! Gun-Maj Collinin valmistamat, herttaiset keppihevoset porkkanoineen ja syntymätietoineen odottavat uusia pikku omistajiaan.

Leppoisaa putiikkipäivää.